Kovakalvonalainen verenvuoto

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Subduraalihematooma, joka työntää aivokammioita ja keskiviivaa vasemmalle

Kovakalvonalainen verenvuoto eli subduraalihematooma on kallonsisäinen verenvuoto, jossa aivojen kovakalvon eli duran alle pääsee vuotamaan verta joko aivokudoksen tai aivojen verisuoniston vaurion seurauksena. Vuoto on yleensä peräisin laskimoista, ja se syntyy useimmiten muttei aina fyysisen päävamman eli intrakraniaalisen vaurion seurauksena. Subduraalihematooma diagnosoidaan pään kuvantamistutkimuksella, kuten tietokonetomografialla. Hoito on tavallisesti kirurginen, mutta pienet verenvuodot saattavat parantua itsestäänkin.

Akuutti subduraalihematooma on yleensä aivovamman seurausta, kun taas krooninen subduraalihematooma voi tulla vanhuksille ja muille riskiryhmille pienenkin päävamman jälkeen. Vuodon oireita voivat olla päänsärky, tajunnantason vaihtelut, huimaus, sekavuus, pahoinvointi, tasapaino- ja kävelyvaikeus, dysfasia ja toispuolinen halvaantuminen.

Subduraalihematooman oireet ilmenevät hitaammin kuin epiduraalihematoman, koska verenvuoto tapahtuu laskimoista eikä valtimoista. Laskimoiden verenpaine on siis alempi kuin valtimoiden. Subduraalihematooman oireet voivat ilmentyä minuuteissa tai jopa heti, mutta voivat käydä ilmi vasta esimerkiksi kahden viikon jälkeen. Kroonisen subduraalihematooman oireiden ilmaantuminen on usein viivästynyt yli kolme viikkoa tapaturman jälkeen.[1][2]

Mikäli verenvuoto on riittävän suuri aiheuttaakseen painetta aivoihin, niin potilas ilmentää viitteitä intrakranialisesta paineesta tai aivovammasta. Muita subduraalihematooman oireita voivat olla seuraavat:

  • tajuttomuus tai tajunnan vaihtelehtiminen
  • ärtyneisyys
  • epilepsiakohtaus
  • kipu
  • tunnottomuus
  • päänsärky (joko tasainen tai muuttuva)
  • huimaus
  • hämmennys
  • muistiongelmat
  • heikkous tai letargia
  • oksentelu
  • ruokahalun puute
  • persoonallisuusmuutokset
  • kyvyttömyys puhua tai sammallus
  • ataksia
  • vaikeuksia kävelyssä
  • lihaskontrollin menetys
  • epätyypillinen hengitystaajuus
  • tinnitus tai kuulonmenetys
  • epäselvä näkö
  • poikkeava katse tai epätyypilliset silmänliikkeet [3]
  1. Subdural hematoma : MedlinePlus Medical Encyclopedia Nlm.nih.gov. 28.6.2012. Viitattu 27.7.2012.
  2. Mezue WC, Ndubuisi CA, Chikani MC, Achebe DS, Ohaegbulam SC: Traumatic extradural hematoma in enugu, Nigeria. Nigerian Journal of Surgery, July 2012, 18. vsk, nro 2, s. 80–84. PubMed:24027399. PubMed Central:3762009. doi:10.4103/1117-6806.103111.
  3. Ko BS, Lee JK, Seo BR, Moon SJ, Kim JH, Kim SH: Clinical analysis of risk factors related to recurrent chronic subdural hematoma. Journal of Korean Neurosurgical Society, January 2008, 43. vsk, nro 1, s. 11–15. PubMed:19096538. PubMed Central:2588154. doi:10.3340/jkns.2008.43.1.11.
Tämä lääketieteeseen liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.