Kallion I hallitus

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Kallion I hallitus

Suomen tasavallan 9. valtioneuvosto
Toimikausi alkoi 14. marraskuuta 1922
Toimikausi päättyi 18. tammikuuta 1924
Jäsenet
Hallituksen johtaja Kyösti Kallio
Ministerien lukumäärä 12
Hallituspuolueet
Historia
Edellinen Cajanderin I hallitus
Seuraava Cajanderin II hallitus

Kallion I hallitus oli Suomen tasavallan 9. hallitus. Se oli Maalaisliiton ja Edistyspuolueen muodostama vähemmistöhallitus, joka toimi 431 päivän ajan 14. marraskuuta 1922 – 18. tammikuuta 1924. Kallion ensimmäinen hallitus oli Suomen ensimmäinen maalaisliittolaisenemmistöinen hallitus ja Kyösti Kallio ensimmäinen maalaisliittolainen pääministeri.[1]

Kallion hallituksen toimikaudella hyväksyttiin laki valtakunnanoikeudesta sekä siihen liittyvä niin sanottu ministerivastuulaki eli laki eduskunnan oikeudesta tarkastaa valtioneuvoston jäsenten ja oikeuskanslerin virkatoimien lainmukaisuutta. 1910-luvulla Suomeen rantautunut luonnonsuojeluaate pääsi vaikuttamaan myös lainsäädäntöön, kun eduskunta hyväksyi Suomen ensimmäisen luonnonsuojelulain vuonna 1923. Juuri itsenäistynyt Suomen ortodoksinen kirkko jaettiin Helsingin ja Kuopion hiippakuntiin. Suomen evankelisluterilaiseen kirkkoon perustettiin ruotsinkielinen Porvoon hiippakunta ja aikaisemman Porvoon hiippakunnan piispanistuin siirrettiin Tampereelle. Kallion hallitus pyrki hillitsemään yhä kiihtyvää kielitaistelua suomen- ja ruotsinkielisten kesken lailla, joka määräsi opetuskielen Helsingin yliopistossa riippuvaksi eri kieliryhmiin kuuluvien ylioppilaiden suhteellisesta määrästä.[1]

Kallion hallitus kaatui tammikuussa 1924. Kommunistit olivat käyttäneet vallinneessa vapaamielisessä ilmapiirissä heille myönnettyjä toimintavapauksia ulkoparlamentaariseen toimintaan Kominternin ohjeiden mukaisesti. Sisäministeriön määräyksestä Etsivä keskuspoliisi pidätti elokuussa 1923 noin 200 johtavaa suomalaista kommunistia, mukaan lukien kaikki 27 Sosialistisen työväenpuolueen kansanedustajaa. Lisäksi Etsivä keskuspoliisi takavarikoi puolueen kirjapainot ja esti Sosialistisen työväenpuolueen sanomalehtien ilmestymisen. Osa vangituista vapautettiin myöhemmin, mutta muut asetettiin syytteeseen valtiopetoksen valmistelusta tai avunannosta siihen ja tuomittiin vankeusrangaistuksiin. Porvaripuolueiden mielestä ennen uusien vaalien määräämistä oli odotettava hovioikeuden päätöstä, joka ratkaisisi kommunistien oikeuden ottaa osaa vaaleihin. Sosialidemokraatit puolestaan vaativat eduskunnan välitöntä hajottamista sen tultua vajaalukuiseksi Sosialistisen työväenpuolueen kansanedustajien vangitsemisen vuoksi. Pääministeri Kyösti Kallio kieltäytyi eroamasta, mutta presidentti K. J. Ståhlberg asettui kiistassa sosialistien kannalle määräten uudet eduskuntavaalit, vapauttaen Kallion hallituksen ministerit tehtävistään ja nimittäen aikaisemman pääministerin Aimo Cajanderin muodostamaan virkamieshallituksen.[1][2]

Kenraali Bruno Jalander joutui eroamaan puolustusministerin tehtävästä Leppävirralla paljastuneen vakoilutapauksen vuoksi kesäkuussa 1923. Tämän jälkeen pääministeri Kyösti Kallio hoiti myös puolustusministerin tehtäviä, kunnes uudeksi puolustusministeriksi tuli kenraali Vilho Nenonen. Nenonen puolestaan oli eronnut rannikkotykistön komentajan tehtävästä kesäkuun alussa 1923 riitauduttuaan armeijan johdon kanssa.[3]

[4]

Ministeri Tehtävissä Puolue
Pääministeri
Kyösti Kallio

14.11.1922 – 18.1.1924

Maalaisliitto
Ulkoasiainministeri
Juho Vennola

14.11.1922 – 18.1.1924

Edistyspuolue
Oikeusministeri
Otto Åkesson
Elias Sopanen

14.11.1922 – 21.12.1923
21.12.1923 - 18.1.1924

Maalaisliitto
Edistyspuolue
Sisäasiainministeri
Vilkku Joukahainen

14.11.1922 – 18.1.1924

Maalaisliitto
Puolustusministeri
Bruno Jalander
Kyösti Kallio
Vilho Nenonen

14.11.1922 – 22.6.1923
22.6.1923 – 16.8.1923
16.8.1923 – 18.1.1924

amm.
Maalaisliitto
amm.
Valtiovarainministeri
Risto Ryti

14.11.1922 – 18.1.1924

Edistyspuolue
Opetusministeri
Niilo Liakka

14.11.1922 – 18.1.1924

Maalaisliitto
Maatalousministeri
Juho Sunila

14.11.1922 – 18.1.1924

Maalaisliitto
Apulaismaatalousministeri
Juho Niukkanen

14.11.1922 – 18.1.1924

Maalaisliitto
Kauppa- ja teollisuusministeri
Aukusti Aho

30.11.1922 – 18.1.1924

amm.
Sosiaaliministeri
Oskari Mantere

14.11.1922 – 18.1.1924

Edistyspuolue
Kulkulaitosten ja yleisten töiden ministeri
Erkki Pullinen

14.11.1922 – 18.1.1924

Edistyspuolue

Hallituksen puoluejakautuma

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Puolue 14.11.1922 18.1.1924
Maalaisliitto 6 5
Edistyspuolue 4 5
ammattiministeri 1 2
  1. a b c Heikki Eskelinen: Itsenäisyytemme vuosikymmenet, s. 60–61. Helsinki: Yhtyneet Kuvalehdet, 1966.
  2. Seppo Zetterberg (toim.): Suomen historian Pikkujättiläinen, s. 625. Porvoo-Helsinki: WSOY, 1987. ISBN 951-0-14253-0.
  3. Jorma O. Tiainen (toim.): Vuosisatamme Kronikka, s. 308. Jyväskylä: Gummerus, 1987.
  4. Kallion hallitus valtioneuvosto.fi. Valtioneuvosto. Arkistoitu 14.11.2012. Viitattu 24.5.2010.
Edeltäjä:
Cajanderin I hallitus
Suomen valtioneuvosto
14. marraskuuta 192218. tammikuuta 1924
Seuraaja:
Cajanderin II hallitus