Horkkahyttyset

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Horkkahyttyset
Anopheles stephensi
Anopheles stephensi
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Eläinkunta Animalia
Pääjakso: Niveljalkaiset Arthropoda
Alajakso: Kuusijalkaiset Hexapoda
Luokka: Hyönteiset Insecta
Lahko: Kaksisiipiset Diptera
Alalahko: Sääsket Nematocera
Osalahko: Culicomorpha
Heimo: Hyttyset Culicidae
Alaheimo: Anophelinae
Suku: Horkkahyttyset Anopheles
Meigen, 1818[1]
Katso myös

  Horkkahyttyset Wikispeciesissä
  Horkkahyttyset Commonsissa

Horkkahyttyset eli malariahyttyset eli malariasääsket (Anopheles) on hyttysten heimoon kuuluva suku, johon kuuluu noin 400 lajia. Kaikki suvun lajit voivat toimia malariaa aiheuttavien Plasmodium-suvun itiöeläinten vektorina, mutta vain noin 68 lajilla on merkitystä vektoreina ihmiselle. Ollakseen merkittävä malaria-vektori, pitää naaraan horkkahyttysen elää kauan ja luonnollisesti imeä verta ihmisestä.[2] Länsi-Suomessa 1800-luvulla merkittävin malarian vektorina toiminut horkkahyttyslaji oli Anopheles messeae. Horkkahyttyset voivat toimia myös sukkulamatojen aiheuttaman elefanttitaudin vektorina.[3] Yli 600 000 ihmistä kuolee horkkahyttysten levittämään malariaan, mikä tekee horkkahyttysestä maailman vaarallisimman eläimen.[4]

  • Anopheles algeriensis
  • Anopheles artemievi
  • Anopheles atroparvus
  • Anopheles beklemishevi
  • Anopheles claviger
  • Anopheles daciae
  • Anopheles labranchiae
  • Anopheles maculipennis
  • Anopheles martinius
  • Anopheles melanoon
  • Anopheles messeae
  • Anopheles persiensis
  • Anopheles plumbeus
  • Anopheles sacharovi
Horkkahyttysten toukat (Kuva A: Anopheles) erottaa muiden sukujen (Kuva B Aedes ja Culex) hyttystoukista siinä että niiden lepoasento vedessä on veden pinnan alla vaakatasossa.[5]

Horkkahyttyslajit ovat aktiivisia auringonlaskusta auringonnousuun eli lentävät ja pistävät öisin. Suomessa horkkahyttyslajit pystyvät talvehtimaan aikuisina, ja tällöin niitä voi tavata asumuksista ja varastoista.

  • Hulden Lena: Kuusijalkainen vihollinen - niveljalkaisten vaikutus länsimaiseen sodankäyntiin. Helsingfors: Schidts Förlags Ab, 2008 (2006 ruotsinkielinen alkuteos). ISBN 978-951-50-1651-5
  • Halkka Antti, Karttunen Krister, Kokko Ulla, Koskimies Pertti, Lokki Juhani, Nummi Petri, Parkkinen Seppo, Suominen Teuvo, Suominen Juha ja Taipale Kalle: Kotimaan luonto-opas. Porvoo: WSOY, 1994. ISBN 951-0-19804-8
  1. Integrated Taxonomic Information System (ITIS): Anopheles (TSN 125956) itis.gov. Viitattu 23.5.2020. (englanniksi)
  2. Kuusijalkainen vihollinen s. 79–82
  3. Kuusijalkainen vihollinen s. 73–78
  4. Gates, Bill: (Gatesnotes-blogi) The Deadliest Animal in the World. 25.4.2014. Gates, Bill. Viitattu 17.11.2018.
  5. Kotimaan luonto-opas, sivu 478. WSOY 1994

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Tämä eläimiin liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.