Uraližed keled

Uraližiden keliden gruppioden päine leviganduz

Uraližed keled om kel'kund. Sen pagižijad elädas Evrazijan pohjoižes, Uralmägiden regionas i Mad'jaranmas. Kaik om 25 mln pagižijoid mail'mas, heišpäi 14 mln oma mad'jarankel'žed.

Uralan ezikel' oli olmas 4. voz'tuhal EME, sid' čihozi. Sen pagižijad eliba, ezimeletaden, Suviuralan pautkil, Obin i Irtišan jogidenkeskeižes.

Ümbrikirjutand

Kaikiš uraližiš keliš (lugetas niid 38) ei ole grammatižen sugun kategorijad. Kesksidod toižiden kel'kundoiden pagižijoidenke i hätkeline territorijaline izoläcii vedihe uraližiden keliden erazvuiččendale, löutas vaiše 150 ühthišt parallelid ezikelen täht.

Ičeze runine kirjkel' oli olmas erasiden keliden täht (mad'jaran, komin). Nügüd'aigan fonetine sättutoitand om kaikiš oficialižiš kirjkeliš, toižin sanoin, joga kirjamen znamoičend om üks'jäine kulund.

Klassifikacii

• uraližed keled
  • suomalaiž-ugrilaižed keled
    • ugrilaižed keled
      • mad'jaran kel'
      • hantin kel'
      • mansin kel'
    • suomalaiž-permižed keled
      • permižed keled
        • udmurtan kel'
        • komi-ziränine kel'
        • permin komin kel'
        • komi-jäz'van kel'
    • marin kel'
      • mägimarin kel'
      • nitmarin kel'
    • mordvinan keled
      • mokšan kel'
      • erzän kel'
    • baltijan meren suomalaižed keled
      • suomen kel'
      • ižoran kel'
      • karjalan keled
        • ičenaižkarjalan kel'
        • livvin kel'
        • lüdikel'
      • vepsän kel'
      • vodin kel'
      • estin kel'
      • livin kel'
    • saamen keled
  • samodižed keled
    • pohjoižsamodižed keled
      • nencan kel'
      • encan kel'
      • nganasanan kel'
    • suvisamodižed keled
      • sel'kupan kel'

Homaičendad

Nece kirjutuz om vaiše ezitegez. Tö voit abutada meile, ku kohendat sidä da ližadat sihe.