Tapani Kuusalo

Wikipediasta
Tämä on arkistoitu versio sivusta sellaisena, kuin se oli 18. toukokuuta 2021 kello 20.28 käyttäjän Paladin-78 (keskustelu | muokkaukset) muokkauksen jälkeen. Sivu saattaa erota merkittävästi tuoreimmasta versiosta.
(ero) ← Vanhempi versio | Nykyinen versio (ero) | Uudempi versio → (ero)
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Jussi Tapani Kuusalo (s. 1943)[1] on suomalainen matemaatikko ja emeritusprofessori. Hän toimi Jyväskylän yliopistossa matematiikan apulaisprofessorina 1972–1998 ja professorina 1998–2010. Matemaatikkona hänen tutkimusalansa on pääasiassa ollut matemaattinen analyysi.

Akateeminen ura

Tapani Kuusalo väitteli filosofian tohtoriksi matematiikan alalta vuonna 1967 Helsingin yliopistossa.[2] Väitöskirjan ohjasivat professorit Olli Lehto ja Kaarlo Virtanen. Kuusalon väitöskirjan aihe (Verallgemeinerter riemannscher Abbildungssatz und quasikonforme Mannigfaltigkeiten[2]; suom. Yleistetyt riemannilaiset kuvaukset ja kvasikonformiset monimuotoisuudet) liittyy Riemannin geometriaan ja kompleksianalyysin alaan.

Valmistumisen jälkeen Kuusalo on työskennellyt erilaisissa opetus- ja tutkimustehtävissä. Vuodesta 1972 hän on ollut Helsingin yliopiston matematiikan dosentti.[1] Hänet nimitettiin 1971 matematiikan apulaisprofessoriksi Jyväskylän yliopistoon ja hän aloitti tehtävässä vuoden 1972 alussa.[3] Apulaisprofessuurin alaksi oli tarkemmin määritelty matemaattinen analyysi.[3] Virka muutettiin vakinaiseksi professuuriksi vuonna 1998.[4]

Kuusalo toimi opetus- ja tutkimustyön ohella Jyväskylän yliopiston silloisen matematiikan laitoksen johtajana vuosina 1993–1999.[5] Vuodesta 2001 laitoksen nimenä on ollut matematiikan ja tilastotieteen laitos, kun tilastotiede yhdistettiin matematiikan kanssa yhdeksi laitokseksi.[5]

Kuusalo jäi toimestaan eläkkeelle vuonna 2010.[6] Hän jatkoi tutkimusta vielä emerituksena.

Tutkimustyö

Matemaatikkona Kuusalo erikoistui matemaattiseen analyysiin. Hänen myöhempi tieteellinen tutkimuksensa on käsitellyt Riemannin geometriaa, jota hän tutki yhdessä dosentti Marjatta Näätäsen kanssa.[7][8]

Lähteet

Kirjallisuus

  • Jari Eloranta: Jyväskylän matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta 1965–1995. Opettajankoulutuksen laajentamispyrkimyksistä monialaiseen tiedekuntaan. (1995). Jyväskylä: Gummerus. ISBN 951-34-0622-9
  • Mari Heikkilä (toim.): Sattumaa, haperotatteja, keltainen syklotroni. Aikalaistarinoita Jyväskylän yliopiston matemaattis-luonnontieteellisen tiedekunnan 50-vuotiselta taipaleelta (2015). Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto. ISBN 978-951-39-6303-3.

Viitteet

  1. a b Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta / Matematiikka (PDF). Helsingin yliopiston opettaja- ja virkamiesluettelo 1918–2000. Helsingin yliopisto. Viitattu 18.5.2021.
  2. a b Tapani Kuusalon väitöskirja Kansalliskirjasto Finna. Viitattu 18.5.2021.
  3. a b Eloranta (1995), s. 142.
  4. Jyväskylän yliopisto: Matemaattis-luonnontieteellisten opintojen opas 1998-1999 (1998). Jyväskylä: Gummerus. ISSN 1456-0402
  5. a b Matematiikan ja tilastotieteen laitoksen johtajat Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta, Jyväskylän yliopisto. 23.6.2020. Viitattu 18.5.2021.
  6. Kuusalo (2015), s. 10.
  7. Marjatta Näätänen & Tapani Kuusalo: Geometric Uniformization in Genus 2 (1998) Annales Academiae Scientiarum Fennicae Series A I Mathematica, heinäkuu 1998. Viitattu 18.5.2021. (englanniksi)
  8. Marjatta Näätänen & Tapani Kuusalo: Weierstrass points of genus-2 surfaces with regular fundamental domains (2003) Quart. J. Math., 54 (3), 355-365, syyskuu 2003. Viitattu 18.5.2021. (Artikkelin tiivistelmä) (englanniksi)

Aiheesta muualla