Kemiönsaari (saari)

Wikipediasta
Tämä on arkistoitu versio sivusta sellaisena, kuin se oli 26. elokuuta 2016 kello 19.13 käyttäjän Aulis Eskola (keskustelu | muokkaukset) muokkauksen jälkeen. Sivu saattaa erota merkittävästi tuoreimmasta versiosta.
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Kemiö
Taalintehtaan sataman empiretyyliset rantamakasiinit ovat valmistuneet 1830-luvulla. Kuva vuodelta 1992.
Taalintehtaan sataman empiretyyliset rantamakasiinit ovat valmistuneet 1830-luvulla. Kuva vuodelta 1992.
Maantiede
Muut nimet Kemiönsaari, Kimito, Kimitoön

Kemiö
Koordinaatit 60°10′N, 22°40′E
Saariryhmä Turun saaristo
Merialue Itämeri
Pinta-ala 524 km²
Valtio
Valtio Suomi
Maakunta Varsinais-Suomi
Kunta Kemiönsaari, Salo
Väestö
Väkiluku noin 7 500
Asutuskeskukset Kemiön kk ja Taalintehdas


Kemiö (Kemiönsaari[1][2]; ruots. Kimito[3][4], Kimitoön[2][5]) on saari Varsinais-Suomessa. Kemiö on Varsinais-Suomen suurin saari, pinta-alaltaan 524 km². Saari käsittää pääosan Kemiönsaaren kunnasta sekä osan Salon kaupungin Angelniemestä. Valtaosa saaren noin 7 500 asukkaasta on ruotsinkielisiä. Aiemmin saari käsitti pääosat Kemiön, Dragsfjärdin ja Västanfjärdin kunnista sekä osan Halikon, aiemmin Angelniemen kunnasta. Vuoden 2009 alussa kolme ensiksi mainittua yhdistyivät Kemiönsaaren kunnaksi. Halikko taas liittyi osaksi Salon kaupunkia.

Merkittävimmät asutuskeskukset ovat Kemiön kirkonkylä sekä Taalintehtaan teollisuustaajama vanhan Dragsfjärdin alueella. Muita suurempia kyliä ovat lukkotehtaastaan tunnettu Björkboda sekä Västanfjärdin ja Dragsfjärdin kirkonkylät. Saarella on paljon nähtävää, muun muassa Kemiön kirkko, Dragsfjärdin kirkko, Västanfjärdin vanha kirkko, Västanfjärdin uusi kirkko, Söderlångvikin kartano ja Sagalundin ulkoilmamuseo. Kesäisin mökkikansan ja matkailijoiden saapuessa lomanviettoon saaren väkiluku jopa kolminkertaistuu.

Saaren yhdistävät mantereeseen Rungonsalmen silta entisen Kemiön ja Sauvon rajalla, Strömman silta Kemiön ja Perniön rajalla sekä Kokkilan lossi Halikossa. Kemiönsaaren kolmesta entisestä kunnasta pienin oli Västanfjärd, jonka talviaikainen asukasluku oli noin 900. Kunnista suurin oli jo varhain teollistunut Dragsfjärd.

Tapahtumia

Kirjallisuutta

  • Soili Kyllönen ja Ari Kyllönen: Muistoja Päärnäspäästä. Kuopio, 2007. ISBN 978-952-92-2309-1.
  • Matti Tikkanen & John Westerholm: Kimitoön. En regionalgeografisk analys. Bidrag till kännedom av Finlands natur och folk utgivna av Finska Vetenskaps-Societeten. Helsingfors: Finska Vetenskaps-Societeten – Suomen tiedeseura, 1992. ISBN 951-653-244-6. (ruotsiksi)

Lähteet

Aiheesta muualla

Tämä saariin tai saaristoihin liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.