Aprillipäivä
Aprillipäivä (latinan aprilis ja useiden nykykielten april tarkoittavat huhtikuuta) on joka vuosi 1. huhtikuuta. Silloin on tapana puijata leikkimielisesti ihmisiä. Useissa lehdissä julkaistaan jokin pilailumielessä kirjoitettu artikkeli. Suomessa aprillipäivää ei ole otettu kalenteriin, vaikka sitä on joskus ehdotettu, koska sen teho perustuu yllätyksellisyyteen.[1]
Historia
Aprillipäivän perinteen sanotaan usein alkavan vuodesta 1582, jolloin Ranskassa siirryttiin gregoriaaniseen kalenteriin. Jos perinteen alkua haetaan ajanlaskusta, ranskalaisten uuden vuoden sijainnin muutos sopii paremmin, sillä se tapahtui jo ennen uuden kalenterin tuloa.
Kuningas Kaarle IX oli huomannut valtakuntaa kierrellessään, että eri hiippakunnissa vuosi laskettiin alkavaksi eri aikoina, ja että erot olivat merkittäviä. Silloin esimerkiksi Lyonissa vuosi alkoi jouluna, mutta Wienissä 25. maaliskuuta. Monin paikoin vuosi vaihtui juliaanisen kalenterin mukaisesti 1. maaliskuuta, mutta myös pääsiäinen oli vuoden vaihtumisen merkki, jolloin aikoinaan katsottiin uuden kirkkovuodenkin alkavan.
Suurista eroista aiheutui sekavuutta muun muassa sopimusten suhteen. Yhtenäistääkseen käytäntöä Kaarle IX lisäsi artiklan nro 42 julistukseen, jota kirjoitettiin tammikuun alussa Pariisissa vuonna 1563. Sen mukaisesti vuosi alkaa kaikkialla Ranskassa 1. tammikuuta. Tämä julistus sai lain voiman 9. elokuuta 1564 ja se tunnetaan allekirjoittamisen paikkakunnan mukaan Roussillonin ediktinä.[2]
Kun uusi käytäntö kohdistui vain yhden merkkipäivän paikkaan, se antoi varmasti Ranskassa hyvät mahdollisuudet kiusoitella niitä, jotka eivät hyväksyneet uudistusta, ja narrata niitä, jotka eivät yksinkertaisesti tienneet siitä.[1] Huijausperinne saattoi hyvin saada alkunsa aprillipäivän aikoihin pilailumielessä lähetetyistä uudenvuodenlahjoista tai kutsuista olemattomiin uudenvuodenjuhliin. 18 vuoden päästä Ranskassa siirryttiin uuteen kalenteriin ja saatiin vielä uusi sykäys päivämäärillä leikittelyyn.
Vanhan perinteen juuria
Aprillausperinteen leviämisestä muualle Eurooppaan ei ole tarkkaa käsitystä. Uuteen kalenteriin siirtyminen ei selitä sen tuloa ainakaan Englantiin, sillä aprillipäivä eli April Fool's Day oli jo vakiintunut ennen vuotta 1752, jolloin siellä omaksuttiin uusi ajanlasku.[3]
Keväinen hassutteluperinne tunnetaan kuitenkin ympäri maailmaa ja sen perinne tuntuu juontuvan 1500-lukua selvästi vanhempaan aikaan.[4] Jo roomalaiset viettivät Hilaria-juhlaa 25. maaliskuuta ja hindujen maaliskuun alussa viettämä värien juhla Holi on vähintään yhtä vanha. Molempiin kuuluu yleinen hilpeys ja sosiaalisen koodin keventyminen.[4] Tämän perusteella on luultavaa, että hullutteluperinteen alku ei ole ajanlaskun muutoksissa 1500- ja 1700-luvuilla, vaan ne antoivat vain hyviä tekosyitä ilmaista kevään tulemiseen liittyvää ikiaikaista hulluttelumieltä.
Aprillipilat uutisvälineissä
Suomessa useat sanomalehdet piilottavat joka vuosi aprillipäivänä uutistensa sekaan yhden valheellisen uutisen. Usein sanomalehtien aprillipilat ovat sellaisia, ettei niitä voi ottaa kovin vakavasti: esimerkiksi vuonna 2012 Savon Sanomat ilmoitti Suomen kieltävän perunoiden kotikasvatuksen ja MikroPC iPadin lähettävän käyttäjiensä sormenjäljet Yhdysvaltain tiedustelupalvelulle.[5]
Aprillilorut
Onnistuneen huijauksen jälkeen lausutaan huijatulle lorunpätkä, jolloin hän tajuaa kyseessä olevan aprillipila. Aprillilorulla toivotellaan leikkimielisesti aprillipäivää ja samalla ivataan aprillipilaan langennutta. Suomessa tutuimmat aprillilorut ovat "Aprillia, syö silliä, juo kuumaa kuravettä päälle!" sekä "Aprillia, syö silliä, juo kuravettä päälle!". Tämän hokeman lähteenä voidaan pitää sen ruotsinkielistä vastinetta "April, april, din dumma sill!"[6] Lorun englanninkielinen vastine on lausahdus "April fools!" (fool tarkoittaa typerystä).
Aprillipäivä eri maissa
Aprillauksen uhria kutsutaan englannissa "aprillinarriksi" (engl. April Fool), ranskassa ja italiassa "aprillikalaksi". Ranskassa aprillipäivänä on tapana tehdä poisson d'avril eli aprillikala. Se on paperista tehty kala, joka kiinnitetään toisen selkään.[7]
Sitaatteja
"Huhtikuun ensimmäinen päivä on se päivä, jolloin meitä muistutetaan, millaisia olemme muiden 364 päivän aikana." – Mark Twain
Katso myös
- Illuminatus, MikroBitti-lehden aprillipila tietokonepelistä.
- San Serriffe
- Uutisankka
Lähteet
- ↑ a b Oja, Heikki: Aikakirja 2007, s. 209. Helsinki: Helsingin yliopiston almanakkatoimisto, 2007. ISBN 952-10-3221-9 Teoksen verkkoversio (PDF) (viitattu 23.4.2010).
- ↑ Uuden vuoden paikka Ranskassa eri aikakausina (ranskaksi)
- ↑ April Fools' Day: Origin and History, the uncertain origins of a foolish day (englanniksi)
- ↑ a b Urban legends, April Fool's Day (englanniksi)
- ↑ http://www.ksml.fi/uutiset/viihde/%C3%A4la-mene-halpaan-tassa-verkkouutisten-aprillipilat/1182698
- ↑ http://www.kotus.fi/index.phtml?i=7&s=1977
- ↑ http://www.francetravelguide.com/april-fools-day-in-france-le-poisson-davril.html
Aiheesta muualla